ARVONTA SUORITETTU!

Olemme lasten kanssa suorittaneet arvonnan :) Ja koska lapsia oli kolme niin arvoimme myös pääpalkinnon lisäksi kaksi lohdutuspalkintoa :) (koska kauhea sotahan siitä syttyi, kun vain yksi sai nostaa nimilapun Jon Deere lippiksestä ;)

Voittajat ovat:

KIRSI voitti pääpalkinnon eli suuren metallic printin :)
LP ja PIIA K. voittivat pienet lohdutuspalkinnot eli kummatkin pienemmät metallic printit 

Otatteko voittajat minuun yhteyttä niin voidaan sopia tarkemmat yksityiskohdat.

Ihanaa iltaa kaikille! Minä suuntaan nyt yövuoroon nr. 2/4.

Lämpöisin terveisin, Katja

Här bor....

Maja och Nils. Olin kuvaamassa kahta pientä jo muistaakseni neljättä kertaa. Ehdimme kuvata kesän viimeisillä helteillä ja perheen kodin pihamaisemissa. Ja pihalta löytyi lehmiä, traktorilla ajava farfar, pitkä pyykkinaru täynnä tuulessa keikkuvia pyykkejä, peltoa silmin kantamattomiin, vihreää ja toki leikkimökki, hiekkis ja nämä kaksi ihanaa pientä touhukasta lasta. Väkersin vähän muka vanhaan tyyliin kuvaa äidin iloksi, sillä hän rakastaa tämän tyylisiä kuvia. Kun perheen uusi koti pian on muuttovalmis, voi tämän kuvan laittaa lasten albumiin ensimmäisen kodin muistoksi.

Ihanaiset lukijat: illalla on se pitkään roikkunut arvonta :D
Siihen asti: hyvää yötä (tulin juuri yötyöstä ja käyn nukkumaan)

Glamouria arkeen

Vähän asiaa kuvausrintamalta. Olen tehnyt yhteistyötä Finest plastiikkakirurgian kanssa ja meillä oli oikein ylelliset kuvaukset hotelli Kämpissä. Yhteistyössä oli mukana myös Make Up Store ja Partricia. Tytöt meikattiin ja Patricialta saatiin lainaan vaatteita. Mannerheim sviitti Kämpissä oli todella upea kuvauspaikka, huoneita ja upeita huonekaluja riitti! Sää oli aurinkoinen joten pärjäsimme kuvauksissa ikkunoista tulvivalla luonnonvalolla. Olen tyytyväinen päivän kuvasaldoon ja tässä teille näytille yksi lempikuvistani.

Kuvan malli ei ole ammattimalli, mutta osasi olla kameran edessä monipuolinen ja mielenkiintoinen. Kasvot ovat kauniit ja erikoisen malliset, ja kaiken kruunaa mantelisilmät! Kiitos upeasta päivästä kaikille osallistuneille.

Jälkikirjoitus: erilaiset työkeikat tuovat valokuvaajan hommiin sen pienen lisän :)

Säästöä joka ostos ;)

Yötyö on siitä paha, että menee kyllä rytmi täysin sekaisin. Viikonloppuna pienin oli kuumeessa, joten senkin takia nyt väsyttää, mutta suurin syy on ylösalaisin oleva unirytmi. Eilenkin illalla väsytti vaikka kuinka, mutta en saanut unta. Pyöriskelin sängyssä ja mietin joutavia. Sisustusta, vaatteita ja autoasioita :D Elämää suurempia asioita siis.

Äsken kävimme esikoisen kanssa kenkäostoksilla ja poikettiin Lohjan Intersporttiin ja meillä kuulkaa oli tuuria! Siellä oli loppuunmyynti omistajan vaihdoksen takia. Mikäs siinä! Tehtiin hyviä ostoksia: kahdet addun katulenkkarit (mustat pikku-ukolle ja kummipojalle valkoiset lahjaksi), Haltin drymax pöksyt ja Nike skedekengät teinille ja parit Svea pipot, ainiin ja joulupakettiin sukset ja sauvat. Kaikki oli -60%! Joten kyllä säästettiin ;D Kokeilin vielä itselleni Peakin keltaista kuoritakkia, mutta se oli harmillisesti liian pieni lantiolta. Ja sehän tarkoittaa ainostaan sitä, että kuntoiltava on vieläkin enemmän.

Ihanaa syksyistä päivää kaikille!

Syksyn tullen

Kovasti se jo syksyä pukkaa, minua se ei haittaa, sillä en ole mikään kesäihminen. En koskaan oppinut nauttimaan kesästä lapsuudessani Inarissa. Auringonotosta ei tullut mitään ilman kunnon OFF myrkkyjä :) Silti muistan lapsuuden kesät hyvin aurinkoisina ja lämpiminä. Mutta aah ne syksyt! Niitä olen rakastanut ihan aina. Kylmää aamulla, lämmintä päivällä. Pimeneviä iltoja. Puolukoita, sieniä ja raikkaan raikkaita ilmoja. Syksyä kohden myös pukeutuminen muuttuu. Tässä on Kari Traan pinkki panta ja Tommy H. paita, rennot housut jalassa ja syksyinen vapaa-ajan asu on siinä :D Mikä kuvassa häiritsee? No HUONO RYHTI. Voi elämä miten pitkä ihminen onkin aina niin lysyssä! Hartiat painuu eteenpäin ja tuo heti muutaman kilon verran visuaalista lisäpainoa. Pelkona on köyry selkä ja - 10 cm pituudesta. Hetken sen muistaa: leukalinja suoraksi ja tissit ulos, vatsa sisään... johan oikenis selkäkin. Mutta ei se auta kuin jatkaa harjoituksia.

Syksyn ohjelmassa on niin kaikenlaista:
*valokuvauskurssin pitoa kansalaisopistolla
*yötöitä
*lehtijuttuja (niistä lisää myöhemmin)
*matka Osloon esikoisen kanssa
*talon järjestelyä ja tavaroiden laittamista oikeisiin kasoihin (roskiin, kiertoon, kirpputorille, säästöön)
*kovaa treenaamista
ja varmasti vielä monenmoista

Ihanaa viikonloppua kaikille! 
 Mies on työmatkalla Intiassa, joten me muut taidetaan ottaa ihan rennosti koko viikonloppu.

Kaivattu kuva

täältä löytyy kaivattu meikin jälkeen kuva :)

TAKK for turen!

Lenkki Lyktalle oli tehtävä! Auringon paisteessa kylpiessä oli hyvä kulkea. Tossua toisen eteen vinhasti, syke korkealle ja jalat kevyelle hapolle. Välillä oli pidettävä tauko, sillä keuhkot huusi hoosiannaa... vauhti on usein liian kova. Ei pysty puhumaan :) vaikka kultainen sääntö ppp on hyvin muistissa. Kamera oli sentään mukana ja muutamia kuvan mittaisia taukoja tuli pidettyä. Ei liikaa, sillä sää oli tylsä kuvaussää. Kuka haluaa täysin kirkkaan sinisen taivaan kuviinsa? Olisi voinut kuvien vuoksi edes muutama pilvi olla ;D mutta lenkin vuoksi aurinko oli täydellisen "turin" piste iin päälle.

Ta en tur, aldri sur!

Pienen pieni kylä kaukana ei missään. Matkaa lähimpään sairaalaan Kirkkoniemeen on noin 250 km ja sinne ajaa yli 3 tuntia kesäkelillä (talvella voi olla ettei pääse autolla eikä lentäen!). Kirkkoniemessä voidaan hoitaa useimpia akuutteja tapauksia, mutta esim. vaikeammat murtumat ja muut vaativammat leikkaukset tehdään Hammerfestissä. Kirkkoniemessä on lähin synnytysosasto, mutta ei lastenlääkäriä. Hammerfestissä taas on myös lastenlääkäri. Jos tulee vauhdikas synnytys ja ambulanssilentokone ei ehdi hakea äitiä niin silloin meidän hoitajien ja lääkärien pitää osata auttaa synnytyksessä. Mutta kukaan ei täällä panikoi minkään asioiden kanssa, ihmiset ovat tottuneet siihen, että matkaa on ja kaikki pitää osata ennakoida mikäli vain mahdollista. Toimitaan tilanteiden mukaan niin hyvin kuin pystytään.

Sitten vähän kouluasioista:
Lapset voivat käydä koulua aina 10. luokkaan asti (Norjassa koulu aloitetaan 6 vuotiaana ja se on heillä 1. luokka =vastaava kuin meidän eskari) paikkakunnalla, mutta sitten on muutettava muualle. Jos on noheva ja oma-aloitteinen voi toki opiskella täällä video-opetuksen tuella, mutta aika harva sitä tekee. 16 vuotiaana kotoa pois muuttavat laittavat vanhemmat aikaisin uuteen elämäntilanteeseen ja halpaa hupiahan se ei ole nuoren asua "hybelissä". Opintotukijärjestelmä on erilainen kuin meillä Suomessa. En muista tarkkoja summia, mutta asuntoloiden puuttuessa nuoret asuvat yksityishenkilöillä vuokralla ja vuokrat ovat kohtuullisen suuret. Lähes kaikki nuoret ovat kesätöissä jossain ja lisäksi tekevät keikkatyötä myös lukukausien aikana.

Se mitä kaikki (uskallan väittää) norjalaiset rakastavat on vaeltelu tuntureilla ja koosailu :) Kose seg on lausahdus, jota viljellään joka välissä. Se on eräänlaista nautiskelua, mutta oikeanlaista suomenkielen vastinetta tuolla ei ole. Se on vaan niin norjalainen lausahdus. En oikeastaan pidä siitä, koska se on menettänyt arvoaan koko sanonta. Mutta silloin tällöin on ihan kiva sanoa, että nyt koosaillaan.

Muuten: kun tulin lenkiltä niin söin kunnon ruoan + jälkkäriksi söin hedelmäsalaattia jätskin kera ja "koosailin" -totta kai:

Minulla tulee taas kauhea ikävä tätä maata. Mutta onneksi tänne pääsee takaisin. Uusia seikkailuja odotellessa ;D

Ruostetta ja rosoa inspiraatioksi asti

 Kunpa aina löytäisikin näin ihanan paikan kuvata! Levotonta vehreyttä ja unohtuneita tankkeja, konteinereita, kalankuivatusteline, polkuja, meri, rentun ruusuja. 

Tällaisessa ympäristössä inspiroituu ja kokee aitoa lapsenmielistä ILOA. 

 Luulin tätä sodan aikaiseksi rakennukseksi, mutta ei... se on ihan parin vuosikymmenen takaa vanha kalanjalostuslaitos. Nuoret käyvät tuolla piirtelemässä tagejaan ja on muuten melkoinen kontrasti kauniin vuonomaiseman kanssa!

Tänään täällä pohjoisessa on lämmintä +16 astetta, enemmän kuin useimpina päivinä kesällä. Tulin juuri yövuorosta ja pitää koittaa jaksaa herätä aikaisin päivällä, jotta saa rytmin kääntymään. Huomenna lähden kotia kohti ja hyvästelen tällä kertaa tämän seudun pidemmäksi aikaa.
Mutta tänään vielä ehdin ja aion käydä kuvaamassa pari must to kohdetta: veneitä, sopuleita ja kiviä. Niistä riittää sitten taas väsäämistä pimeiden talvi-iltojen ratoksi.

Ihanaa päivää teille ihanaisille!

Ps. en ole unohtanut arvontaa! ihan pianhetikohta se tapahtuu :)

Vil du sykle med meg?

Kotiin päin! Kaksi työyötä ja yksi päivävuoro, sitten autolla mummolaan Inariin yöksi ja perjantaina kotiin. On kiva lähteä kotiin.. jotta voi taas palata tänne;) vai miten se meni?
You tubessa oli norjalainen kappale, vi du sykle med meg ja siitä inspiroituneena tein tällaisen kuvan.
Ihan söpö :)

Kyllä siitä hyvä tulee, kunhan vaan valmistuu :)

Unelma ihanasta kylpyhuoneesta valui hetkeksi käsistä, mutta ei me olla tyyppejä, jotka helpolla luovuttaa. Uutta remppaa toisen perään, samaan syssyyn. Nimittäin siinä versio ykkösessä ei voinut nauttia edes suihkussa käynnistä! Oli se vaan niin kauhean näköinen viritelmä, että en toivo kenenkään koskaan samanlaista kokemaan!

Mutta uusi on ollut nyt pääsiäisviikon jälkeen käytössä ja on ihana. Nyt on tosin viimeiset silaukset vielä tekemättä, eli oskarinoksa, hajuvesihylly, kaapin vedin ja muutama muu yksityiskohta... mutta ne ovat tuntuneet kovin mitättömiltä ja kesähän on mennytkin reissussa, joten ensi viikolla laitamme ne paikoilleen, kun palaan kotiin.

Tässä muutama kuva uudesta ja lopullisesta :) Ilolla näitä katselee edelliseen verrattuna. Ainiin, vaihdoimme tehostelaatan mallia tässä kohtaa, kun se se kerran oli mahdollista. Mosaiikkikuvioinen tummanharmaa-hopeavivahteinen laatta oli onnistuneempi valinta kuin edellinen -liian kova ja liian pieni- musta laatta.

Vessa. Allaskaappi ja lavuaari Ikeasta. Hana Oraksen satiini sarjasta.

Suihkunurkkaa. Hana Oraksen. Suihkuseinä oli edellisessä versiossa, mutta jätettiin se tästä pois, koska koettiin se tarpeettomaksi.

Siistiä jälkeä!

Ja hei, sitä metallilistaa löytyi :D

Saunasta, kiukaan taustaa. Emme alkaneet vaihtamaan paneeleita. Mutta haaveissa oli pieni muutos lauteisiin, mutta katsotaan koska jaksaa ja on varaa.

Minulla ei ole tällä läppärillä muita kuvia mukana valmiista kylppäristä. Mutta lupaan laittaa kunnollisia kuvia kotona, sittenhän meillä on jokainen yksityiskohtakin valmiina.

Kylppärin remontointia osa 1 -ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä!

Altaan alus vessassa

Vessan lattian rajaa, erityisen mehevät silikonisaumaukset

Mittavirhe?

Katon rajaa vessassa. Taustaseinään oli valittu musta laineileva laatta, mutta mitä teki remppahemmo? Pätki laattoja ja nurkassa oleva laatta on jostain syystä eri suuntaan kuin muut laatat. Ja miten vesieriste? Ei se yllä ylös asti.

Niin silmiä hivelevää.

Kylppärin ikkunalautaa. Ikkunan ja laatan välissä oli hiiren mentävä aukko ja remppahemmo ratkaisi asian tursottelemalla silikonia vähän reilummalla kädellä.

Meidän toiveena oli rosteriset kulmasysteemit. Mutta remppahemmo vakuutti, että nykyisin käytetään muovisia. Olin tulossa töistä, kun hän soitti ja sanoi olevansa rautakaupassa niitä ostamassa. Kotiin tullessani huomasin, että listat on jo paikallaan... ihan miten sattuu tosi. Kun kulmasta nosti -liiman kuivuttua- niin saattoi nostaa koko listan ylös.

Tässä tarkemmin sitä truuttailtua silikonisaumaa.

Älä edes kysy.

Juu ei paljon naurata! Nuita mustia laattoja oli tarjoitus tulla kahden laatan leveydeltä suihkun taakse, mutta remppahemmo keksi laittaa vain yhden.

Kaikki paikat suojattiin? NOT.

"onko teillä kokemusta isojen laattojen laitosta?" "on toki, sehän on nykyään niin yleistäkin" Totuus: ei tainnut olla kuitenkaan,,, seinät olivat kuin uiva lautta, laatat pykälsivät ja suurin osa laatoista oli irti.

kuten tästä näkyy....

ja tästä....

Talvella päätimme, että teemmekin kylppärirempan heti pois alta. Eihän siihen menisi kuin noin kuukausi maksimissaan, sen me kestäisimme, eikä sitten tarvisi käyttää kesää remppahommiin. No pyysimme tarjouksia ja olimme selvitelleet mitä kaikkea meidän pitää tietää rempan suhteen. Sitten tuli sopiva tyyppi, jolla piti olla sertifikaatit ja kaikki valmiina vesieristämiseen ja 20 vuoden kokemus laatoitushommista. Tuumasta toimeen. Minä olin lasten kanssa evakossa yhden viikonlopun, kun mies purki kylppärin ja repi ja hioi laatat alas. Sitten vaan remppahemmo töihin. Kaikki näytti minun silmiin ihan hyvältä, olin kotona koko ajan ja pystyin seuraamaan tilannetta. Kysyin veteleekö primerit ja muut. Juu juu, kuului vastaus.
Kaikki tapahtui kuitenkin kauhean nopeassa tahdissa. Valmista piti olla kuulemma parissa viikossa. Kun laatoitushommat alkoi tuli kuvioon mukaan toinenkin ukkeli, jonka piti olla kokeneempi laatoittamissa. Näky oli kauhea. Sotkua joka puolella. Ja laatat oli laitettu seinille ennen meidän kanssa keskustelua. Kuvista näkyy osa karmeasta lopputuloksesta. Yksityiskohtia, kosmeettisia juttuja... mutta NIIN SUURIA! Koitimme nieleskellä lopputuloksen nähtyämme. Emme oikeen tienneet miten päin olla. Sitten tuli rakkaat ystävät, joilta ei kehuja herunut. Valitusta pöytään ja rahat takaisin. Niin päätimme.  Meille tuli muutama firma tekemään katselmusta ja yhtäläiset oli arviot. Laatat olivat kauttaaltaan irti seinistä ja se joko tulisi kestämään tai sitten ei. Ei ollut hankala miettiä mitä teemme. KAIKKI SIIS ALAS ja UUTTA TILALLE. Reklamaatio edellisen firman kanssa oli luku sinänsä. Mutta kaamean hometalosotkun takia sitä oli sen verran parkkiintunut, että ei auttanut alkaa hempeilemään. Kyse oli kuitenkin meidän omaisuudestamme. Saimme osan rahoista takaisin, vaikka aluksi lupasivat kaikki. Saimme asiaankuuluvat ikävät sähköpostit.

Karumpi totuus paljastui, kun tämä uusi firma tuli ja purki kylppärin. Betonista ja vesieristeestä pystyi muovailemaan palloja! Kaikki lähti irti laattojen mukana, mikään osa ei siis ollut edes kunnolla kiinni seinässä!

Mutta seuraavassa sitten kuvaa uudesta kylppäristä!