Takkahuone illalla

Nyt se on valmis!
Takkahuoneen sisustusta on laiteltu kuntoon sellaisella paatoksella, että voi hyvänen aika. Huonekalut ovat vaihtaneet paikkaansa sellaisella tahdilla, että mies ehti jo todeta "että eiköhän tämä ala jo riittää" :) Eilen kasattiin -mies kasasi- kaksi 40 cm leveää Ikean Billy kirjahyllyä ja sain sitten asetella kirjoja ja muuta hyllyille. Oikein hyvä tuli, täytyy kyllä sanoa. Sisäkuvia pitää ottaa toisella kertaa. Tällä kertaa vain ulkonäkymää.

Hyvää iltaa, oikein hyvää ;)

Ps. Suuri kiitos rakkaalle ystävälleni Annelle ihanista ideoista ja neuvoista! Kyllä nyt kelpaa ;)

Kirjoitusurakka on valmis!

Torstaina klikkailin opinnäytetyön menemään ja ensi viikolla on sen esitys ja siten myös koulutuksen päätösseminaari. Kaksi vuotinen taival on ohi. Iloitsen tavoitteen saavuttamisen takia, mutta samalla koen suurta haikeutta. Tämä koulutus ei ole sinänsä tuntunut koulutukselta vaan enemmänkin matkalta itseeni. Olemme joutuneet pureutumaan valokuvaterapian keinoin erilaisiin teemoihin.

Ja mikä olikaan aihe opinnäytetyössäni? Kehollisuus, kaikessa raadollisuudessaan. Teoriapohjana olen käyttänyt syömishäiriöisen kiintymyssuhdetta ja mm. Ellen Fisher Turk:ia, Christina Nunes:ia ja suomalaista Charpentier:ia. 
Ehkä jossain joskus työ on luettavissa. Valokuvaateriaali on hyvin henkilökohtaista ja sen julkaiseminen ei tule kysymykseen kokonaisuudessaan täällä. Ammattipiirissä kyllä uskon materiaalin olevan hyödyllistäkin julkaista, uskon nimittäin vahvasti sen voimaan. Menetelmää kehitellessä ;) Joka tapauksessa tuotos tästä on laaja valokuvakirja. Teoksessa on lähes 90 sivua omakuvallista materiaalia.


Jotta nyt ei ihan pimennossa oltaisi, niin tässä pari kirjassa olevaa kuvaa.

Keräsin kirjaan materiaalia myös albumikuvistani. Tässä olen Norjassa hiihtokilpailujen palkintojen jaossa. Merkityksellistä aikaa minulle.

Omakuvaa Vesa Aaltosen työpajasta vuonna 2011.

Kuka olen -pohdintaa.

Kaikkea ei tarvitse analysoida puhki, joten: no comments ;)

Pikkujoulutunnelmia -lumeton maa, jäätön järvi

Tunnelmointia pikkujouluteemalla. Kasa Ameriikan lettuja, pähkinöitä ja kinuskikastiketta. Minimuffareita, mansikkamarenkeja, karkkikeppejä.... Joulukuusi ja pari ihanaa lintukoristetta.

Ja kaikilla meillä oli mukavaaa :)

Meillä sisustetaan makuuhuonetta :)

Makuuhuone on nukkumahuone ja siellä on parisänky, ja pikku-ukolle parvisänky, ja parven alla leluille tilaa. Ja koska tilaa on rajoitetusti niin ei tässä mitään mahdottoman ihania ratkaisuja kykene tekemään. Yksi makuuhuone lisää olisi plussaa :)

Makkarista pääsee suoraan olohuoneeseen, vaatehuoneeseen ja vielä aikuisten veskiinkin, eli huoneessa on vain yksi ehjä seinä ja kaksi isoa ikkunaa rajoittaa ikkunaseinusta sisustamista... (niin ei meillä ole vielä verhojakaan, kun ei ole sopivia kävellyt vielä vastaan). Vaatehuone on kätevä ja vessasta pääsee muuten kylppäriin. Kompakti paketti kaikin puolin. Ainut ärsyke on paljeovi vessaan päin. Siitä en tykkää, se ei ole nätti ja se pitää ihme klonksuntaa aina avattaessa.

Seinälle valikoitui muuten maalarin valkoista, mutta isolle seinälle tuli harmaa medaljonkikuvioinen tapetti. Tykkään siitä tosi paljon. Kuvio ei ole ihan suosikkini, mutta tuohon tapettiin se sopii hirmuisen hyvin. Pieni kiilto kuvioissa tekee seinästä tosi eläväisen.

Sänky on Ikeasta, jostain syystä tykkään tosi paljon metallipäätyisistä sängyistä.
Sängyn päälle olen heittänyt mummolta perityn päiväpeiton. Mummo on tosin vielä elossa, mutta joskus 12 vuotiaana olin kirjoittanut mummon kanssa TESTAMENTIN, jossa luki jotenkin näin: ..... saa mummon vaaleanpunaisen ruudullisen päiväpeitteen ja meikkipaletin :) Paperissa on nimet alla ja todistajakin vielä :D
Syksyllä mummon luona käydessäni sain peitteen itselleni ja kirje jäi mummolle vielä hyvään talteen. Ja katsokaa miten hyvänä peite on säilynyt! Hiukan kankaassa on poimuttumista, mutta muuten se on ihan tikissä. Värit ja kaikki! Ja se muuten sopii makuuhuoneen väreihin tosi hyvin :)
Ostin Ikeasta tuollaiset kätsyt lukuvalot. Yöpöydät ei oikein mahdu nätisti tuohon viereen joten omat lehteni ja kirjani pidän pienessä mustassa lehtikorissa ja eipä tartte pöytiä nyt sitten lamppujenkaan takia. Tuo on kätevä senkin puolesta, että valon suuntaa voi käännellä. Kunhan saan parvisängyn kuvattua ja laitettua verhot "alakerran" eteen niin laitan sitten vähän lisää kuvia. Ja ne verhot. Millaiset niiden pitäisi olla. Mies ei tykkää nukkua valoisassa, minua ei taas haittaa yhtään. Sälekaihtimet on riittänyt varsin hyvin.

Minusta tulee isona....

OKTONAUTTI! -tuumailee pienin herra perheessä, ikää 4 vuotta. Lastenohjelmista on milloin mikäkin suosiossa ja tällä hetkellä Muumien ohella Oktonautit (TV 2 torstaisin klo. 17.00) on suurta huutoa. Ja tänään minä sain idean alkaa piirtelemään näitä hahmoja paperille, ihan huvikseen. Ja "ei se näytä tuolta" "Kvasilta puuttuu saappaat!" jne jne. Niinpä Herra 4v ja minä istuimme sohvalla ja katsoimme digiboxilta viimeisin jakso ja minä piirsin ja pikku-herra kommentoi. Ja ei siinä vielä kaikki. Ne piti värittää -siihen en osallistunut- ja sitten leikata. Ja vot! Leikki oli valmis -joka sujui suihkien ja pitkien repliikkien avittamana sujuvasti ilman äiti-ihmistä.

"Äiti olet hyvä piirtämään näitä Oktonautteja!" "Katso nyt minä pidän Kvasin hännästä kiinni, minulla on nämä lonkerot (=sormet)". Ihana leikki! Ja keittiön pöytä oli Oktokoti.
Tätä "paperinukkeilua" on jatkunut nyt hyvän tovin. Milloin leikitään muumilaaksossa (olen opetellut piirtämään muumejakin:) ja milloin hevostalleilla. Kun leikit on loppu, laitetaan nämä paperiset nuket isoon kirjekuoreen visusti talteen "ettei kukaan koske niihin".

 

Ihanaa iltaa kaikille! 

Sisustusteema: eteinen ja olohuone vol. 2

Pikkueteisestä tullaan "aulaan" "eteiseen" tai miksi sitä pitäisi kutsua. Lipaston yläpuolella on tuo iso peili kunnolla näkyvissä ja tuollaisena se näkyy, kun ollaan vielä kenkiä riisumassa. Se ihastuttaa lähestulkoon jokaista tulijaa. Tapetti jakaa mielipiteitä, mutta suurin osa on sitäkin kehuneet, vaikka eivät itselle haluaisi sellaista :) Me tykkäämme kovasti PALJON. En ole koskaan himoinnut valkoisia huonekaluja, mutta jotenkin tähän kotiin se tuntui äärettömän luontevalta ratkaisulta. Paljon vaaleutta -90 luvun alun taloon. Ja olen kyllä tykästynyt. Voin kyllä kuvitella, että jossain vaiheessa tulee tarve lisätä skaalaa talonpoikaishuonekalujen ruskeaan sävyyn. Tai sitten ripsotella mustaa :)
Lipaston päällä on vaihtelevasti kaikenlaista. Nyt siinä nököttää Norge lasipurkit, joista osan olen saanut isoäidiltäni ja osan löysin kirppikseltä Norjasta viime kesänä. Ne ovat kauniita. Niihin voisi edelleen säilöä jotain herkkua, mutta nyt niissä on kynttilöitä. Oikealla reunalla on Anopilta saatu kaunis Paletti vati. Tumma liila-musta. Signeerattu oikein. Arabia -Heljä Liukko-S. - Pidän vadista hirmuisen paljon! Toivottavasti omat lapset osaisivat arvostaa aikuisena tällaisia aarteita :)

Kun kääntää katsetta vasemmalle nähdään osittain olohuoneeseen. Tila oli ennen remonttia hiukan hankala, esim. tuon lipaston takana oli leveä aukko takkahuoneeseen, nyt se on laitettu kiinni ja takana on se petroolin sininen seinä ja telkkari.
Me poistimme myös tästä eteis-olohuone välistä hölmön väliseinän. Siinä oli noin 80 cm seinänpätkä ja teki omituisen esteen näkyvyydelle, joten se sai lähteä ja ratkaisu oli kyllä paras mitä olimme mielessämme pähkäilleet.
Halusin samanlaiset lipastot sekä eteiseen että olkkariin, että olisi yhtenäinen näkymä ja mielestäni se toimii. Olohuoneen lipaston päällä on iso valaisin, muutamia kuvia ja korkeat Pentikin kynttilämaljat. Sohva on ollut myös hiukan vinossa Suklaamarengin huonekalujen pyörittelyn jäljiltä :) Mutta nyt oli aika laittaa se (sohva siis, ei suklaamarenki ;) seinää vasten välillä. Vuosi kutakin :)
Matto on tähän sohvaan liian pieni, mutta on se niin ihanan pehmeä, että saa olla siinä tovin. Mattoon on ihana upottaa jalat!
Sohvalla on kasa Askon raakasilkin tuntuisia tyynyjä ja kaksi uutta harmaata joissa on ommellut "lörppö"kukkaset. Heittelin ne sohvalle, mutta ne päätyy kyllä sängyn päälle -luulisin. Sohvan takana on iso valokuvateos omasta taidekuvastani. Kun se on noin iso niin se pääsee oikeuksiinsa. Kuva on liimattu muovilevyn päälle, se on aika painava, mutta ei haittaa, koska taulukouru kannattelee.

Tällaisia pikapikaotoksia taas tällä kertaa. :)

Ei muuta kuin kiropraktikolle! Jos saisi selän kuntoon.  
Ihanaa perjantaipäivää ja viikonlopun odotusta kaikille :)

Katja

Tunnelmia Fiskarsin ilta"torilta"

Lehdessä oli ilmoitus, että Fiskarsissa on tänään ilta"tori" eli pienet putiikit ja näyttelyt olisivat auki meille kaikille. Sinne siis! Pimeä marraskuinen ilta, lämmintä ja tosi pimeää. Mutta Fiskarsin ruukkialue on aina yhtä ihana, oli sitten kesä ja aurinko tai talvi ja paukkupakkanen. Sinne on aina ihana mennä, kierrellä vaan ja ihastella.
Lähdimme tytön kanssa vähän jo joululahjojen toivossa ja niitä muutama saatiin ostettuakin. Niistä ei sen enempää, sillä luulen, että muutama paketin saaja voi blogissa silloin tällöin vieraillakin :)

Tässä pieni kuvakimara tunnelmista ja muutamasta joululahjaideasta. Tunnelmat menee vanhasta moderniin ja niin päin pois.

 

Muutamia ihania joululahjajuttuja bongailin, ihan silmäniloksi. Paljon kaikkea kaunista oli kyllä jokaisessa putiikissa. Itselle jäi mieleen pari toivetta ;) Toinen on keraaminen "maitopurkkivaasi", valkoinen, mattapintainen. Aivan ihana. En saanut siitä kunnon kuvaa, mutta käyn kuvaamassa sen jossain vaiheessa päivän valossa.

 Itselleni toivoisin tästä Iittalan Essence (kirjoitusasu??) sarjasta vähän täydennystä. Nämä ovat kauniit ja eleettömät, ilo silmälle ja kyllä se juomakin näistä ihan hyvälle on maistunut:)

Fiskarsissa on useita korutaiteilijoita. Ja koska ihan pikapikaa mentiin tämän puodin ohi niin ei jäänyt nimi mieleen. Kaunis muoto tässä korussa.

Rödstrandin Peppi mukit Iittalan shopista. Ostin kesällä Vaahteramäen Eemeli- ja Peppi merillä -mukit nuorimmille lapsille. Ne on kyllä suloiset ja ihana piristys muumimukien joukossa

Käsintehdyt nallet painavat aika lailla, ovat hirmu söpöjä. Koristeeksihan nämä, ei raskisi leikkiin antaa.

Ihanaa iltaa kaikille! 

Katja

Eteinen / aula

Kun en ennen yövuoroon lähtemistä oikein muuta keksinyt, enkä kummemmin mitään ehtinyt niin sanan mukaisesti nappasin pari kuvaa eteisestä. (alimmainen kuva on keltainen ja se nyt ei vastaa totuutta)
Ihan pieni vilkaus vain.
Valotan tätäkin lisää kunhan saan viritellä kameran ja systeemit kunnolla ja päivällä :)

Meille tullaan sisälle pienen tuulikaapin kautta. Tuulikaapin ovi on osittain lasia ja näkymä suoraan eteiseen / aulaan. Vastakkaisella seinällä on valkoinen lipasto ja sen päällä tuollainen massiivinen iso hopeinen peili. Peili näyttää ovelta katsottuna taululta, kun tuo toisella seinällä oleva tapetti peilautuu koko peilin alueelle. Näky on mielettömän kaunis ja olemme saaneet kovasti kehuja siitä! Suklaamarengin Heidi on ollut näissä pähkäilyissä mukana ja auttoi löytämään mm. tuon peilin. Meillä menee niin ihanasti kaikki ajatukset yksiin, koska itse olin löytänyt saman peilin jostain lehdestä aikoja sitten ja leikannut kuvan talteen. Sitten Heidi oli kirjoittanut saman peilin paperille täysin tietämättä minun lehtileikkeestä. Tapetti puolestaan tarttui mukaan paikallisesta rautakaupasta. Ja tykätään todella paljon. Suklaamarenki oli muuten meillä tapetoimassa :)

(jotenkin muuten tuntuu, että olen varmasti kirjoittanut tästä joskus aiemminkin, mutta en ole nyt ihan varma :)

Lupaan lisää kuvia ihan pikaiseen, ehkäpä jo huomenna :)

Olen miettinyt, että onko jotain erityistä juttua mitä sinä toivoisit näkeväsi enemmän blogissani? Sisustusta? Vaatetta? Jotain muuta?